Projekti edistyy, mutta nyt jonkin aikaa on ollut sellainen tunne, että jotain tästä puuttuu. Innostukseni on turhan vaihtelevaa, ja sehän on huono asia, koska tavoitteena olisi pysyvä elämäntapamuutos. Välillä kevyt ruokavalio tuntuu pakkopullalta, välillä se taas piristää suunattomasti. Toivonpa vaan että siihen tottuu, siitä tulisi oikeasti osa arkeani, eikä tarvitsisi jatkuvasti pohtia että onko mikäkin ruoka kevyttä vai ei.

Vaatteet ovat tällä hetkellä suurin motivoiva asia. En ole omistanut aikoihin farkkuja, koska ei ole mahdollista löytää sellaisia, jotka pysyisivät päälläni. (Kun vyötärö on melkein yhtä paksu kuin lantio, "oikean kokoiset" farkut alkavat poikkeuksetta roikkua.) Kävimme ystävieni kanssa Hulluilla päivillä ja One Wayssa yksi ystävistäni sovitteli ihania farkkuja. Tutkiskelin siinä mielenkiinnosta farkkujen kokoja, ja menin melkein hämilleni, kun myyjä tuli sanomaan: "Löytyykö oikeaa kokoa? Minä voin auttaa." Apu ei ollut tarpeen, sillä tiedän varsin hyvin ettei nuortenvaateliikkeen housuissa tule vähään aikaan löytymään sopivaa kokoa. Suurin tuumakoko näytti olevan 34. Mutta on ne farkut ihania! Vaativat vain sen vyötärön.