Edessä on todella haasteellinen viikonloppu. Ensin pitäisi vakuuttaa vanha täti siitä ettei tarkoitukseni ole loukata, vaikka en syökään viittä pullaa ja puolta täytekakkua hänen pienimuotoisilla syntymäpäivillään. (Hän on sitä mieltä, että laihdutus tapahtuu vain ja ainoastaan liikkumalla, koska on itsekin laihtunut aikoinaan 25kg lenkkeilemällä - vaikka voi, suola ja kerma kuuluvat hänen päivittäiseen suonentukkimisruokavalioonsa.)

Lisäksi alkoholi vähän mietityttää. Lauantaina vietän ystävieni kanssa tyttöjen iltaa, tarkoitus olisi ottaa kunnon irtiotto arjesta saunoen ja Alkon tarjontaa hyödyntäen. Olen kahden vaiheilla, pitäisikö minun suoda itselleni tosihauska ilta vai pitäisikö jättää kaloririkkaat siiderit väliin. (Käytän alkoholia yleensä ottaen aika kohtuullisesti, alle 10 kertaa vuodessa.)

Tämä viikko on kyllä mennyt niin hyvin, että ehkä voisin suoda itselleni viikonloppuna vähän "lipsumista". Olen liikkunut joka päivä, ja vaikka paasto on nyt ohi, olen edelleen syönyt järkevästi. Se ei edes ole kovin vaikeaa. Lääkäri tosin vähän moitti ikäisiäni "pullamössönuoria", joilla pitäisi aina olla hauskaa, jotain hyvänmakuista suussa ja itseään pitäisi palkita jos jonkinmoisesta asiasta. En kuitenkaan koe olevani tuon ryhmän prototyyppi, sillä tiedän kyllä ettei elämän tarvitse olla koko ajan älyttömän kivaa.