Nyt se sitten tapahtui. Johan tässä menikin viikon verran tosi hyvin. Vaakakin näytti aamulla 136,5, ja olin iloinen. Siksi harmittaakin, että tänään söin 1) Bebe-leivoksen ja 2) suklaajäätelöä (3 "pingviininmittaa"). Masentavaa!

Haluan kuitenkin vähän puolustella itseäni. Töiden jälkeen kävin kahvilla sellaisen kaverin kanssa, joka sattuu olemaan laihdutusta avoimesti halveksuva ihminen (normaalipainoinen tosin itse). Hänen mielestään jokaisen pitää hyväksyä itsensä sellaisena kuin on ja hän jaksaakin aina paasata aiheesta vääristynyt kauneusihanne. (En edes uskalla puhua hänelle laihdutuksestani, vaikka varmasti hän ymmärtäisi että liikakilot ovat hurja terveysriski. Mutta minusta tuntuu että laihduttaminen on terveysasia, eli yksityisasia. En osaa/halua siitä "tuttavatason" ihmisille puhua.)

Olin ajatellut tietenkin ottaa vain teen, mutta kaverini sitten sanoi tarjoavansa (minä taisin tarjota viimeksi), ja haki meille teet ja bebe-leivokset. En voinut/ehtinyt siinä tilanteessa kieltäytyä. Ja hyvältähän se leivos maistui, jokainen kalori (joita olikin törkeät 450kpl).

Jäätelöstä sen sijaan olisin voinut kieltäytyä. Kotiin päästyäni teki vaan niin mahdottomasti mieli pakastimessa pitkään lojunutta suklaajäätelöä. Tuntui siltä, että "kun nyt kerran jo repsahdetiin, niin menköön tämäkin sitten".

Nyt sitten olen allapäin, saa nähdä jaksanko edes salille lähteä. On heti turvonnut olo ja tuntuu että koko päivä on pilalla. Voisinpa peruuttaa sen leivoksen ja jäätelönpalan, mutta eipä se ole mahdollista.