Toiveikas olo edelleen, senkin suhteen että kropan keventyminen keventäisi myös mieltä. (Olen nykyisin kova tyttö murehtimaan kaikenlaista, stressaamaan ja välillä ihan masentelemaankin. Ja oli sattumaa tai ei, tuntuu että jokainen kilo on tuonut mukanaan yhden murheen - aidon tai turhan. 40 kiloa sitten olin paljon huolettomampi ja iloisempi. 70 kiloa sitten, normaalipainoisena pituuteeni nähden, olin yläasteikäinen...) 

Huomenna syön ravintolassa. Taas yksi havaittu, väärä asennoitumistapa: ravintolassa saa tilata mitä ikinä mieli tekee, koska kevyet kasvispohjaiset ruoat myydään ylihintaan. Käyn ulkona syömässä noin kahden viikon välein, pitäisi siis alkaa testailla kevyempiä vaihtoehtoja. Kasviksistakin saa tehtyä paljon hyvää, jos osaa käyttää mausteita oikein.

Kaiken kaikkiaan tarvitsisin "oppitunnin" kevyestä kokkaamisesta. Olen oppinut paistamaan kaiken, esimerkiksi höyryttämisen taito on jäänyt hankkimatta. Tuntuu että liha tulee kypsäksi vain paistamalla, uuniakin säästelen viimeiseen asti. Olen mausteiden ystävä, tätä voisi kai hyödyntää. Olen miettinyt, voisiko esimerkiksi perunaa maustaa muulla kuin suolalla? Perunamuusiakin tykkään tehdä.

Pastan olen vaihtanut kokonaan tummaan, samoin riisin. Totuus on, että ne ovat paitsi terveellisempiä, myös paljon maukkaampia. Suosittelen kaikille.

Mehut ja limsat, niistä pitäisi päästä eroon, hammaslääkärinkin mieliksi. Ei taida olla korviketta, joten niistä on vain luovuttava. Onneksi pidän kylmästä vedestä ja maidosta.